OppilasAgentti.fi

Valtakunnallinen OppilasAgentti-toiminnan startup

Blogit

Diggaajat – oppilaat digitoimijoina 3.5.2023

· ·

Keskiviikkona 3.5.2023 Oppilasagentit ja yhteistyökumppanit järjestävät perusopetuksen oppilaille oman digitapahtuman!

Päivän aikana on luvassa oppilaiden vetämiä pajoja niin verkossa kuin livenä Vuoreksen koululla Tampereella.

Oppilaiden sisällöt kietoutuvat median, ohjelmoinnin ja digitaalisen osaamisen ympärille. Lisäksi tapahtumassa on yritysten esittelypisteitä, yliopiston toimintapiste ja yllätysesiintyjä.

Aika: keskiviikko 3.5.2023 klo 9.15-14
Paikka: Tampereen Vuoreksen koulu sekä verkossa (huom. noin 150 ensimmäistä ilmoittautujaa mahtuu paikan päälle)

Lisätietoja tapahtumasta löytyy tapahtuman omilta sivuilta: https://oppidigi.wordpress.com/

Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtuman omilta sivuilta

Pajahaku tapahtumaan on nyt auki!

Ilmoita oma ehdotuksesi 31.3. mennessä.

Paja voi olla verkkoon tai liveyleisölle tarkoitettu. Toteuttajina voivat olla OppilasAgentit tai muut digistä innostuneet oppilaat. Tapahtumaan osallistuvat oppilasryhmät ja heidän ohjaavat opettajansa ympäri Suomen.

Päivän teemoja ovat media, ohjelmointi ja digitaalinen osaaminen.

Ennen pajan ilmoittamista tarkista, mihin teemaan suunnittelemasi ohjelma kuuluu.

Päätä sen jälkeen, oletteko livenä paikalla Tampereella vai tuletteko mukaan verkon kautta. Paikan päällä toteutettavalla pajalla on kaksi vaihtoehtoa:

  • Opetustuokio – kesto 15 minuuttia
  • Toiminnallinen piste – ei aikarajoitusta

Verkossa olevat toteutukset ovat aina 15 minuutin opetustuokioita.

Ilmoita ohjelmasi 31.03.2023 mennessä! Ilmoittautumislomake

Diggaajat -oppilaat digitoimijoina 3.5.2023. Piirretty nuori katsoo puhelintaan. Piirretyt neljä nuorta seisovat selin.

Rantakylän normaalikoulun 4. luokan digipassi

· ·

Itä-Suomen yliopiston Rantakylän normaalikoulun neljännellä luokalla on otettu ensimmäisiä askeleita kohti koko koulun yhteisiä digipasseja. Digipassin on tarkoitus toimia nimensä mukaisesti passina ja taitoportaina, josta opettajien on helppo suunnitella, toteuttaa ja seurata oman ryhmänsä digitaitojen edistymistä. Se on laadittu Harjoittelukoulujen tietostrategian 2022–2025 ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman tavoitteisiin perustuen. Digipassin sisällöt ja oppilaiden tavoitteet ovat pyritty kirjoittamaan ikätason mukaisesti 1–2-, 3–4-, 5–6- ja 7–9 -luokille. Neljännen luokan käyttämä passi on rakennettu Excel-taulukkolaskentaohjelmaan.

Digipassi rakentuu kolmesta osaamisalueesta, joita ovat TVT-osaaminen, medialukutaito sekä ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointiosaaminen.

TVT-osaaminen pitää sisällään muun muassa:

  • käytännön taidot ja tuottamisen,
  • vastuullisuuden ja turvallisuuden,
  • tiedonhallinnan
  • ja vuorovaikutuksen.

Medialukutaitoon on kirjattu taitoja, joita ovat esimerkiksi tiedon tulkitseminen ja arviointi, mediasisältöjen tuottaminen ja mediaympäristöissä toimiminen.

Viimeinen osaamisalue ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointiosaaminen rakentuu

  • ohjelmoinnillisesta ajattelusta,
  • tutkivasta työskentelystä ja tuottamisesta
  • ja ohjelmoitujen ympäristöjen tuntemisesta ja niissä toimimisesta.

Osaamisalueiden lisäksi digipassista löytyy sarake, jossa on Qridi-oppimisalustalle rakennettujen tehtäväkorttien otsikot. Otsikoihin on avattu tarkemmin taitoja ja sisältöjä, joita osaamisalueet pitävät sisällään.

Käytännön taidot ja tuottaminen -osaamisalue esimerkiksi pitää sisällään otsikot

  • Laitteen käyttäminen,
  • Tiedoston avaaminen ja muokkaaminen,
  • Tekstin muokkaaminen ja
  • Nettiselaimen käyttö.

Viimeinen sarake digipassissa on nimeltään digipassin oppilaan tavoitteet. Sarakkeessa on avattu tarkemmin tehtäväkorttien otsikoita. Tästä esimerkkinä Käytännön taidot ja tuottaminen -osaamisalue ja tehtäväkorttitekstin muokkaaminen: Oppilas osaa muokata tekstin ulkoasua, kokoa ja väriä.

Opettajan työkaluksi passiin on lisäksi kirjattu kolmiportainen osaamisen tasokuvaus. Tätä työkalua hyödyntäen opettaja voi värikoodauksella merkata ryhmänsä senhetkisen taitotasotilanteen ja näin ottaa myös tulevien opintojaksojen suunnitelmissa huomioon, mitä taitoja oppilaiden pitäisi vielä harjoitella. Digipassin rinnalle on myös rakennettu itsearviointityökalu Qridi-oppimisympäristöön, mutta tällä hetkellä työkalu ei ole käytössä neljännellä luokalla.

Neljännen luokan digipassiin on lisätty alkuperäisten sarakkeiden lisäksi tavoitteen seuranta ja jakso -sarakkeet. Nämä sarakkeet on lisätty, jotta digipassi toimisi entistä paremmin opettajan opetuksen suunnittelun tukena. Tavoitteen seuranta -sarakkeeseen opettaja saa kirjata huomioita, miten kyseinen tavoite on toteutumassa, kun taas jakso-sarakkeeseen opettaja voi merkata jaksoja, joiden aikana kyseisen tavoitteen harjoittelua on tulossa.

Excel-taulukko tavoitteista ja niiden toteutumisesta.

Neljännen luokan digipassi on rakennettu nykyisten, mutta myös tulevien luokan- ja aineenopettajien tueksi. Mikäli luokanopettaja käyttää digipassia koko lukuvuoden, tarjoaa se arvokasta tietoa ryhmän digitaidoista myös tuleville luokanopettajille ja aineenopettajille. Digipassi on vielä kehitystasolla, ja tässä on yksi tapa, miten digipassia voisi tulevaisuudessa hyödyntää.

Teksti: Thomas Viik

Valkeakosken digitaitokalenteri (1.-6-lk)

· ·

Digitaitokalentereiden tehtävänä on ohjata oppilaita ja opettajia konkreettisten tehtävä mallien ja ideoiden avulla saavuttamaan OPS:n tavoitteita laaja-alaisen osaamisen (L5) näkökulmasta. Digikalenterit tarjoavat opettajille ja oppilaille koonnin digitaitojen edistymisestä.

Digitaitokalentereiden avulla oppilaat saavat perustaidot seuraavissa osa-alueissa:

  • käytännön taidot ja tuottaminen
  • vastuullinen ja turvallinen toiminta
  • tiedonhaku ja -hallinta
  • tutkiva ja luova työskentely
  • vuorovaikutus ja verkostoituminen
  • lukuvuosi tasoinen TVT-osaamisen tavoitetaso

Tavoitteena on sisällyttää kokonaisuudet luontevaksi osaksi eri oppiaineiden opiskelua.

Eri värisiä alasvetovalikoita.
Kuva: Valkeakosken digitailtokalenteri (4.lk), Qridin oppilasnäkymä.

Valkeakoskella digitaitokalenteria on toteutettu yhteistyössä Qridin kanssa. Jokaiselle vuosiluokalle on luotu omat sisällöt ja tavoitteet tehtäväkorttien muotoon. Jokaista tavoitetta kohti on oma tehtäväkorttinsa, joka pitää sisällään ohjeistusta opettajalle ja oppilaalle sekä mahdollistaa oppilaan itsearvioinnin.

Kun tehtäväkortti on suoritettu se siirtyy oppilaalle suoritettujen osioon ja oppilas pystyvät helposti seuraamaan, mitä taitoja on vielä lukuvuoden aikana käymättä. Tehtäväkorttiin pystyy myös palauttamaan tiedoston, kuvan, videon tai äänityksen, jotta oppilas ja opettaja näkee konkreettisesti tehdyn tehtävä. Opettaja pystyy helposti seuraamaan suorituksia ja oppilaiden etenemistä.

Ruudukko täynnä eri värisiä laatikoita. Värejä käytetään arviointiin.
Kuva: Valkeakosken digitailtokalenteri (4.lk), Qridin opettajanäkymä.

Valkeakoskella OppilasAgentit auttavat mm. opettajia ja oppilaita digitaitokalenterissa olevien asioiden kanssa. Opettajat voivat varata OppilasAgentteja tunneilleen avustamaan.

Teksti: Alisa Pohjonen, OpeAgentti, Valkeakoski

Chromepaja oppilasagenteille ja opettajille Vantaan Robotiikan oppimiskeskuksella 2.2.2023

· ·

Syksyllä 2022 Vantaan TVT-ryhmässä lähteneestä keskustelusta inspiroituneena järjestimme Chromebook-korjaustapahtuman Robokeskuksella 2.2.2023. Digitutorimme Petri Lassi oli Peltolan yläkoululla STEAM-valinnaisen oppilaidensa kanssa korjaillut koulun omia Chromebookeja jo aiemmin ja ajattelimme, että tällaista tietotaitoa olisi hyvä levittää oppilasagenttien avulla laajemmalle. Korjattavia elementtejä voi olla esimerkiksi näytöt, akut, näppäimet, verkkokortit ja muut jumit.

Näyttöjen korjaamisen löytyy 3D-tulostettava työkalu https://www.printables.com/model/42165-pry-toolLinkki avautuu uuteen välilehteen..

Iso televisio, jossa näkyy kannettavan tietokoneen sisältö. Mies katsoo näyttöä, pitelee tietokonetta ja koskettaa toista tietokonetta pöydällä.

Otimme valmisteluun mukaan myös tietohallinnon, josta tilattiin akkuja tapahtumaan ja katsottiin yhdessä, että poistot rekisteristä menevät asianmukaisella tavalla. Itse tapahtumaan osallistui lähes 40 oppilasta ja opettajaa. Hämeenkylästä mukaan tulivat yläkoulun oppilasagentit opettajansa Jaakko Tuunasen johdolla.

Jaakon sanoin:

”Tapahtuma oli hyödyllinen sekä itselleni että agenteille, ja agentit selvästikin innostuivat korjauspuuhasta (ovat jo kyselleet koska seuraavan kerran korjaillaan koneita). Olen muutaman vuoden ajan korjaillut koneita itse. Jatkossa ajatus on se, että hoidan jatkossakin rutiinikorjaukset mutta korjaillaan haastavampia ja mielenkiintoisempia tapauksia Agenttien kanssa kuukauden-parin välein.Kyllä voisimme hyvinkin tulla syksyllä uudelleen, kun porukkaan liittyy uusia oppilasagentteja ja pajassa aiemmin käyneetkin varmasti hyötyvät kertauksesta. Suosittelen ilman muuta pajaa kollegoille ja oppilasagenteille!”

Oppilaan selkämys. Selkämyksessä lukee Oppilasagentti. Taustalla kahden muun oppilaan kädet korjaamassa tietokoneita.

Erään osallistuneen opettajan pikahaastattelu

Opettaja Meikku Kiiski osallistui Kanniston koulusta.

Oliko Chromebook-korjaus tapahtuma hyödyllinen sinun ja agenttien mielestä?
– Oli todellakin! Olin yksin opettajana paikalla ja sain kolme konetta korjattua jo heti paikan päällä. Hyvät ohjediat olivat loistavat.

Miten teillä korjauskulttuuri starttasi/starttaa koulullasi?
– Tarkoitus oli pitää tvt-gurukerhoa, jossa opettaisin korjausta. En kuitenkaan malttanut pitää näppejäni erossa ja korjasin työpäivän aikana kolme konetta. Mutta jahka työkaluja saadaan paikalle ja risoille koneille varaosia käytöstä poistetuista koneista, niin pidän korjauskerhoa aina tarpeen tullen.

Osallistuisitko uudestaan syksyllä ja/tai suosittelisitko kollegalle ja muille oppilasagenteille?
– Todellakin!

Yhdessä tekoälyn kanssa tehty yhteenveto pajasta

Kokemuksemme (siis meidän ja chatGPT:n) mukaan korjauspaja voi tarjota oppilaille useita etuja:

  • Teknisten taitojen kehittyminen: toimintamalli voi auttaa oppilaita oppimaan teknisiä taitoja, kuten laitteen purkamista ja uudelleen kokoamista, vianmääritystä ja ohjelmiston uudelleenasennusta. Tämä konkretisoi sitä, miten teknologia toimii ja miten sitä voidaan korjata, mikä voi olla hyödyllistä esim. tulevaisuuden työtehtävissä.
  • Ekologisuus ja kestävä kehitys: korjaustapahtuman avulla voidaan myös edistää kestävää kehitystä. Sen sijaan, että korjattava laite heitettäisiin pois ja ostettaisiin uusi, oppilaat oppivat korjaamaan sen, mikä vähentää elektroniikkajätettä ja säästää resursseja.
  • Ongelmanratkaisu: korjaustapahtuma antaa oppilaille mahdollisuuden harjoitella ongelmanratkaisutaitojaan. Heidän on havaittava vikoja, tunnistettava niiden syyt ja keksittävä ratkaisuja. Tämä voi auttaa heitä kehittämään luovuuttaan ja kekseliäisyyttään.
  • Tiimityötaidot: korjaustapahtuma voi myös edistää tiimityötaitoja. Oppilaat voivat jakaa tietojaan ja taitojaan toistensa kanssa ja yhdessä ratkaista ongelmia. Tämä voi auttaa heitä kehittämään yhteistyötaitojaan ja oppimaan toisiltaan.

Kannustamme rohkeasti käynnistämään vastaavanlaisia kokeiluja ympäri Suomen, ja epäilemättä näin jo tehdäänkin. Tässä linkki vielä Robokeskuksen instaan, jossa lisää kuvia tapahtumasta.Linkki avautuu uuteen välilehteen.

Teksti: Antti Luoto (ja chatGPT)