Itä-Suomen yliopiston Rantakylän normaalikoulun neljännellä luokalla on otettu ensimmäisiä askeleita kohti koko koulun yhteisiä digipasseja. Digipassin on tarkoitus toimia nimensä mukaisesti passina ja taitoportaina, josta opettajien on helppo suunnitella, toteuttaa ja seurata oman ryhmänsä digitaitojen edistymistä. Se on laadittu Harjoittelukoulujen tietostrategian 2022–2025 ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman tavoitteisiin perustuen. Digipassin sisällöt ja oppilaiden tavoitteet ovat pyritty kirjoittamaan ikätason mukaisesti 1–2-, 3–4-, 5–6- ja 7–9 -luokille. Neljännen luokan käyttämä passi on rakennettu Excel-taulukkolaskentaohjelmaan.
Digipassi rakentuu kolmesta osaamisalueesta, joita ovat TVT-osaaminen, medialukutaito sekä ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointiosaaminen.
TVT-osaaminen pitää sisällään muun muassa:
- käytännön taidot ja tuottamisen,
- vastuullisuuden ja turvallisuuden,
- tiedonhallinnan
- ja vuorovaikutuksen.
Medialukutaitoon on kirjattu taitoja, joita ovat esimerkiksi tiedon tulkitseminen ja arviointi, mediasisältöjen tuottaminen ja mediaympäristöissä toimiminen.
Viimeinen osaamisalue ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointiosaaminen rakentuu
- ohjelmoinnillisesta ajattelusta,
- tutkivasta työskentelystä ja tuottamisesta
- ja ohjelmoitujen ympäristöjen tuntemisesta ja niissä toimimisesta.
Osaamisalueiden lisäksi digipassista löytyy sarake, jossa on Qridi-oppimisalustalle rakennettujen tehtäväkorttien otsikot. Otsikoihin on avattu tarkemmin taitoja ja sisältöjä, joita osaamisalueet pitävät sisällään.
Käytännön taidot ja tuottaminen -osaamisalue esimerkiksi pitää sisällään otsikot
- Laitteen käyttäminen,
- Tiedoston avaaminen ja muokkaaminen,
- Tekstin muokkaaminen ja
- Nettiselaimen käyttö.
Viimeinen sarake digipassissa on nimeltään digipassin oppilaan tavoitteet. Sarakkeessa on avattu tarkemmin tehtäväkorttien otsikoita. Tästä esimerkkinä Käytännön taidot ja tuottaminen -osaamisalue ja tehtäväkorttitekstin muokkaaminen: Oppilas osaa muokata tekstin ulkoasua, kokoa ja väriä.
Opettajan työkaluksi passiin on lisäksi kirjattu kolmiportainen osaamisen tasokuvaus. Tätä työkalua hyödyntäen opettaja voi värikoodauksella merkata ryhmänsä senhetkisen taitotasotilanteen ja näin ottaa myös tulevien opintojaksojen suunnitelmissa huomioon, mitä taitoja oppilaiden pitäisi vielä harjoitella. Digipassin rinnalle on myös rakennettu itsearviointityökalu Qridi-oppimisympäristöön, mutta tällä hetkellä työkalu ei ole käytössä neljännellä luokalla.
Neljännen luokan digipassiin on lisätty alkuperäisten sarakkeiden lisäksi tavoitteen seuranta ja jakso -sarakkeet. Nämä sarakkeet on lisätty, jotta digipassi toimisi entistä paremmin opettajan opetuksen suunnittelun tukena. Tavoitteen seuranta -sarakkeeseen opettaja saa kirjata huomioita, miten kyseinen tavoite on toteutumassa, kun taas jakso-sarakkeeseen opettaja voi merkata jaksoja, joiden aikana kyseisen tavoitteen harjoittelua on tulossa.
Neljännen luokan digipassi on rakennettu nykyisten, mutta myös tulevien luokan- ja aineenopettajien tueksi. Mikäli luokanopettaja käyttää digipassia koko lukuvuoden, tarjoaa se arvokasta tietoa ryhmän digitaidoista myös tuleville luokanopettajille ja aineenopettajille. Digipassi on vielä kehitystasolla, ja tässä on yksi tapa, miten digipassia voisi tulevaisuudessa hyödyntää.
Teksti: Thomas Viik
